sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Grafiikan iltakoulussa 1975



Yksityiskohta grafiikasta, 1975.


Jossain on tallella kirjeitä tältä ajalta. Niissä tulee olemaan valaisevaa materiaalia siitä, mitä tuleva taiteilija ajatteli opiskellessaan grafiikkaa iltakoulussa. Minä olin silloin vasta vuoden ikäinen, joten pahemmin muisteltavaa ei näkökulmastani ole.

Paitsi että taiteilijan vanhemmat tuntuivat arvostaneen näitä ensimmäisiä grafiikoita, sillä ne kehystettiin kodin aitiopaikalle. Edelleen samoissa ryhdikkäissä mustissa pikkukehyksissä ne ovat tänäkin päivänä minun seinälläni.

(20x12cm.)

Kyse on ollut tekniikan opiskelusta, minkä jälkeen Tiina Éno ei erityisemmin pysähtynyt grafiikkaan, vaan alkoi maalata. Vasta myöhemmin Italian taiteilijatalon prässien äärellä alkoi tehdä mieli levyjen ja raaputuksen pariin, ja silloinkin syntyi lähinnä uniikkeja monotypioita varsinaisten grafiikansarjojen sijasta.

Ainakin tämänsuuntainen käsitys minulla on asioiden kulusta.


(9x7cm.)


Jotenkin huomaa, että näinä 1970-luvun aikoina ollaan vielä - tietenkin - ilmaisua hakemassa. Yhtäältä oli tarve tehdä esittäviä kuvia, laittaa muistiin tunnelmia. Toisaalta viivoihin alkoi ilmaantua sellaisia elementtejä, joiden merkitykset katsoja sai itse määritellä. 

Tiina Éno oli nuori, vasta vähän päälle parikymppinen. 


(9x5cm.)

Taiteilijan taipumus kiinnittää huomiota ympärillä olevien asioiden yksityiskohtiin alkoi olla ilmiselvää. Niiden tulkinta omaan maailmaan sopiviksi. Asetelmien merkitys ei tarkoittanut sitä, mitä reaaliajassa näkee, vaan tärkeämpää oli kokemus.

Veikkaan, ettei nuori Tiina välttämättä ajatellut asiaa noin pitkälle, mutta näin sukupolven jälkiviisaampana uskallan lähteä näihinkin arvioihin.

(7x9cm.)

Oli aika alkaa rakentaa ja ymmärtää sitä, että taiteen tekeminen tuli olemaan elämäntyö. 

Kuvan täytyy olla suurinpiirtein samoilta ajoilta.
Sen ottajaa en (vielä) tiedä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti