tiistai 27. toukokuuta 2014

Tyyppejä (2010, 2011)


"Pojan maratonjuoksu", 2010, 50 x 60 cm,
akryyli- ja öljyväri kankaalle.

Lukuisissa Tiina Énon teoksissa tai sarjoilta tuntuvissa kokonaisuuksissa on hallitsevana tunnelmana maisemallisuus. Mutta sitten on näitä, joista pitkän katsomisen tuloksena erottaa tyyppejä ja heidän tarinoitaan. Aikaisemmin kerroin suurista keltaisista töistä, joihin päähenkilöksi valikoitui Kuningas. 

Näissä pienemmissä tyypitkin ovat arkisempia.

Olisi hauska tietää, mitä katsojat ovat näyttelyissä ajatelleet nimen ja taulun yhteyksistä, mitä he ovat kuvassa nähneet ja miten tulkinneet. Sen minä ainakin tiedän, että keskittyneesti nimien antaminen maalauksille tuo lisää sisältöä yleisön kokemuksiin. Poikkeuksetta tarinallinen nimi herättää katsojan kiinnostuksen. Tai ainakaan en ole kuullut, että ketään olisi vaivaannuttanut.

Voihan olla niinkin, että nimet myös häiritsevät. Mutta ne nyt vaan ovat osa tätä Tiina Énon taidetta, ja minä jatkoin perinnettä nimeämällä signeeraamattomia mutta valmiita töitä yksin silloin kun tein ensimmäistä minun kokoamaani äidin yksityisnäyttelyä Rööperin Taidesalonkiin kesällä 2012.

"Kapellimestarin painoton tavu", 2011, 50 x 60 cm,
akryyli- ja öljyväri kankaalle.

Aikaa nimeämiseen kuluu paljon, jos sen tekee huolella. Siltikään lopputuloksesta ei voi olla ihan varma, sillä toki maalaukseen uppoamisen kokemus on aina kovin yksityinen. Olen muutaman kerran taiteilijan kuoleman jälkeen miettinyt nimiä myös ystävien seurassa, mutta huomaan olevani hyvin tarkka, itsekäs ja varma omista näkemyksistäni, enkä "päästä läpi" mielestäni kelvottomia nimiehdotuksia.

Jos muistan oikein, ei enää pitäisi varastoista tulla vastaan montaakaan nimetöntä taulua. Ehkä saisi vielä tulla, minulla on vähän kaipuu nimenantohommaan.

Tulenkohan minä nyt paljastaneeksi jotain taiteilijan näkökulmasta salaista, kun esittelen näitä minun bongaamiani hahmoja, joista syntyi myös nimiä. (Äiti halusi olla jotenkin salaperäinen taulujensa nimien suhteen, mutta minä en koe samoin - varmaan siksi kun en ole näitä maalannutkaan. Minusta on vain hauskaa kertoa tästäkin prosessista.)

Tässä yksityiskohta Kapellimestarin painoton tavu -teoksesta:


Nämä kaksi seuraavaakin kuvaa ovat vain osia maalauksista. Kaikki tämän kirjoituksen työt ovat saman kokoisia, 50 x 60 cm, ja muodostavat mielestäni hyvän sarjan esillepanoa ajatellen. Nämä 2011-vuoden työt ovat Tiina Énon aivan viimeiseksi jääneitä teoksia, ja niissä on näkemykseni mukaan jotain aiempaa rohkeampaa verrattuna 2000-luvun alkupuolen kirkkaan seesteiseen keltaisen maailmaan.

Yksityiskohta teoksesta "Jalustoilla tulee", 2011.
Teoksen koko 50 x 60 cm, akryyli- ja öljyväri kankaalle.

Muissakin vuoden 2011 maalauksissa on paljon kerroksia. Jollakin hyvällä tavalla se tekee teoksista raskaita. Vai onkohan se väärä sana. Painavia? Syviä? Moniulotteisia? 

Joskus on vaikeaa löytää oikealta tuntuvia sanoja kuvailemaan. Toisaalta, miksi niitä nyt varsinaisesti minun pitäisi etsiäkään. Jokainen näkee eri tavalla. Siitä näkökulmasta olisi joskus mielenkiintoista päästä toisten aivojen sisälle edes hetkeksi.

Yksityiskohta teoksesta
"Salainen neuvottelu oman varjon kanssa"
2011,
teoksen koko 50 x 60 cm
akryyli- ja öljyväri kankaalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti